Komeetta C/2023 A3 (Tsuchinshan-ATLAS) loittonee ja himmenee kovaa vauhtia
Komeetta C/2023 A3 (Tsuchinshan-ATLAS) herätti viikko sitten taivaan tarkkailijoiden huomion näkyvyydellään, mutta nyt se loittonee Maasta ja himmenee nopeasti. Komeetan kirkkaus on jo huomattavasti vähentynyt, ja sen havaitseminen paljain silmin on käynyt yhä vaikeammaksi, jopa mahdottomaksi.
Komeetta on siirtynyt Käärmeenkantajan tähdistöön ja sen etäisyys Maasta on nyt noin 93 miljoonaa kilometriä eli valollakin kestää jo kuusi minuuttia matkustaa komeetalta Maahan. Komeetan viimeisin mitattu kirkkaus on magnitudin 4,6 luokkaa, mikä tekee sen havaitsemisesta paljain silmin haastavaa. Kiikarit tai kaukoputki ovat nyt välttämättömiä havaintojen tekemiseen.
Komeetan nopea loittoneminen tarkoittaa, että sen kirkkaus tulee edelleen laskemaan tulevina päivinä. Tämä tarjoaa kuitenkin viimeisen mahdollisuuden taivaan tarkkailijoille, jotka haluavat vielä nähdä komeetan ennen kuin se katoaa kokonaan näkyvistä.
Jos et ehtinyt nähdä komeettaa sen kirkkaimman vaiheen aikana, nyt on viimeinen hetki havaita se kaukoputken avulla, kun se vielä loistaa himmeänä iltataivaalla.
Mitä komeetat ovat?
Komeetat ovat Aurinkokunnan pienkappaleita, jotka koostuvat enimmäkseen jäästä, kivestä ja pölystä. Useimmat komeetat kiertävät Aurinkoa soikeilla radoilla, mutta on myös komeettoja, jotka ovat peräisin Aurinkokunnan ulkopuolelta. Näitä kutsutaan tähtienvälisiksi komeetoiksi, ja ne eivät välttämättä palaa Aurinkokuntaan kierroksensa jälkeen.
Kun Aurinkoa kiertävät komeetat lähestyvät sitä, niiden jäiset pinnat alkavat sulaa, ja komeetasta vapautuu kaasuja ja pölyä, jotka muodostavat kirkkaan kaasukehän eli koman ja näyttävän pyrstön. Pyrstö suuntautuu aina poispäin Auringosta aurinkotuulen vaikutuksesta.
Komeetat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään:
- Lyhytjaksoiset komeetat – kiertävät Aurinkoa muutamissa vuosikymmenissä ja tulevat usein Jupiterin alueelta.
- Pitkäjaksoiset komeetat – voivat olla peräisin Oortin pilvestä, kaukaa Aurinkokunnan ulkopuolelta, ja niiden kiertoradat voivat kestää tuhansia tai jopa miljoonia vuosia.
Stellaariset eli tähtienväliset komeetat, kuten komeetta 2I/Borisov, voivat kulkea Aurinkokunnan halki, mutta niiden radat eivät sido niitä Aurinkoon, ja ne voivat jatkaa matkaansa tähtienvälisessä avaruudessa.
Komeettojen tutkiminen on tärkeää, sillä ne tarjoavat tietoa Aurinkokunnan alkuajoilta, ja jopa tähtienvälisten komeettojen tutkiminen voi paljastaa paljon muiden tähtijärjestelmien olosuhteista.
Lähteet: theSkylive, COBS
Viimeksi muokattu 21.10.2024 9:07
